Ajankohtaisin tieto puiston kuulumisista alla olevista linkeistä.

Stacks Image 76726
Savitaulut ovat kautta aikojen välittäneet kestäviä viestejä  – ne ovat maalman vanhin media.  Käsillä tekeminen on käsittämistä. Joka kaivertaa saveen mielipiteensä, on tosissaan. Mitä Eteläpuisto merkitsee sinulle? Mitä sinä kirjoittaisit savilaattaasi?


Eläköön Eteläpuisto ry arvostaa ja seuraa Tamperelaisia luonnonsuojeluyhdistyksiä, jotka tekevät pyyteetöntä työtä tiedottaen ja innostaen luontotuntemukseen ja luonnonsuojeluun. Niissä on tarjolla monipuolista toimintaa ja asiantuntemusta. Ne ottavat kantaa kaupungin kasvuun luonnon kestokyvyn ja monimuotoisuuden näkökulmasta. Nämä yhdistykset ovat tukeneet omissa lausunnoissaan Eteläpuiston arvoa ja merkitystä myös kansallisen kaupunkipuiston osana. Eteläpuiston ystävien kannattaa seurata myös näiden yhdistysten toimintaa facebookista tai kotisivuilta.

Yhteystietoja:

Suomen Luonnonsuojeluliitto, Pirkanmaan piiri ja Tampereen osasto:
https://www.sll.fi Pirkanmaan piiri. Yhdistyksen facebookissa ajankohtaisia tapahtumatietoja.

Tampereen Kasvitieteellinen Yhdistys:
kotisivu
https://talvikki.yhdistysavain.fi Yhdistyksen facebook-sivuilla tapahtumatietoja kuten retkiä ja luentoja.

Tampereen Ympäristönsuojeluyhdistys:
https://tysyweb.wordpress.com Yhdistyksen kotisivulla toiminnasta kertova uutiskirje.

Eteläpuisto - tilannekatsausta vuoden 2020 alkaessa

Kaupunginhallitus uudisti pormestariohjelman lupaukset
Eläköön Eteläpuisto ry. luovutti 25.11.2019 kaupunginvaltuustolle 16 102 allekirjoitusta käsittävän adressin Eteläpuiston säilyttämisen puolesta. Samalla jätettiin asiaa koskeva kuntalaisaloite. Aloitteessa esitettiin myös koko Eteläpuiston liittämistä valmisteilla olevaan Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon.

Tilaisuudessa pormestari Lauri Lyly esitti kaupunginhallituksen samana päivänä hyväksymään kaavoitusohjelmaan 2020-2024 liittyvän päätöksen: Kaupunginhallituksen 13.5.2019 tekemän keskustan kehittämisohjelman linjauksen
mukaisesti Viinikanlahden uuden kaupunginosan kehittäminen toteutetaan pääosin ennen Eteläpuiston toteutusta. Nalkalan alueen, De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleita voidaan kehittää samanaikaisesti Viinikanlahden
alueen kanssa. Eteläpuiston ranta-alueen asemakaavoitusta ei tehdä asemakaavoitusohjelman vuosina 2020-2024.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että pormestariohjelman mukaisesti ”Eteläosaan tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö”. Tämä näkemys ohjaa jatkossakin tehtävää Eteläpuistovalmistelua.

Asiasta on nyt sitten kaupunginhallituksen virallinen päätös. Uutta on lisäys, jonka mukaan linjaus ohjaa jatkossakin Eteläpuistoa koskevaa valmistelua. Nykyinen kaupunginhallitus ei voi tietenkään sitoa tulevien hallitusten käsiä, joten lupauksen sitovuus on lähinnä moraalinen. Tähän kovin mielellään luottaisi. Tätä helpottaisi, jos nykyisen valtuustokauden aikana nähtäisiin ensimmäinen konkreettinen osoitus, että kohta jo 3 vuotta sitten tehty linjaus todella sitoo Eteläpuistovalmistelua.

Kansallisen kaupunkipuiston rajauksessa luottamus punnitaan
Päätöksen pitäisi ohjata myös Tampereen kansallisen kaupunkipuiston valmistelua. Syksyllä 2019 esillä ollut rajausehdotus olivat selvässä ristiriidassa pormestariohjelman linjaukseen nähden. Siinä historiallisesti, maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta arvokkaasta ylätasanteen yli 100-vuotiaasta puistosta pääosa oli rajattu kokonaan kaupunkipuiston ulkopuolelle. Loppuosa oli merkitty oudoksuttavalla muutosalue-merkinnällä, jonka merkityksestä ei saatu mitään käsitystä. Kerrottiin, että rajausehdotus perustui jo hylätyksi tulleen asemakaavan ratkaisuun, jossa koko nykyinen puisto hävitettäisiin ja mäki tasattaisiin rakennusmaaksi.

Ehdotuksesta virisi vilkas kansalaiskeskustelu ja siitä jätettiin 305 kannanottoa. Palautetta käsitellään hankkeen ohjausryhmässä ja kaupunginhallituksessa, joka ohjeistaa jatkovalmistelua. Voinemme uskoa, että tuore päätös ohjaa sekä valmistelua että kaupunginhallituksen omia kannanottoja asiassa. Alun pitäen kaupunginhallituksen piti antaa palautteen perusteella jatko-ohjeistusta jo viime vuoden puolella. Viimeisimmän tiedon mukaan asia on hankkeen ohjausryhmässä esillä 6.2.2020. Ohjausryhmä sitten päättää, käsitelläänkö asiaa lainkaan kaupunginhallituksessa ja järjestetäänkö asiassa toivottua valtuuston iltakoulua. Ohjausryhmä, jolla ei ole mitään muodollista päätösvaltaa, voi siis ratkaista, ohjaako saatu palaute lainkaan jatkovalmistelua. Se myös päättää, onko valtuutetuilla asiassa mitään sanan sijaa. Hakemuksen ympäristöministeriölle tekee aikanaan kaupunginhallitus. Asetelma ei anna rohkaisevaa kuvaa siitä, että luottamushenkilöt saisivat valmistelun kannalta ratkaisevassa vaiheessa arvioida kansalaispalautetta ja lausua omaa kantaansa johtopäätöksistä.

Luvattu uusi suunnitelma
Keskustan yleiskaava edellyttää, että alueen maankäytön ratkaisujen pohjana tulee olla yleispiirteinen kokonaistarkastelu. Kun De Gamlas Hemin ja kulkutautisairaalan kortteleita aiotaan kehittää jo tällä ohjelmakaudella, koko aluetta koskeva kokonaissuunnitelma on tarpeen asemakaavoituksen pohjaksi. Tämä olisi juuri se luvattu uusi suunnitelma. Suunnitelma tarvitaan myös perustellun ja laajasti hyväksyttävän kaupunkipuistorajauksen pohjaksi. Se tarvitaan myös, jotta puistoa voidaan kehittää punnitun kokonaiskuvan
pohjalta laadukkain, kestävin sekä alueen sijainnin ja arvon mukaisin ratkaisuin. Kehittäminen ei voi jatkossa edetä yksittäisten, tilapäisyyden ja esteettisen köykäisyyden leimaamin toimin. Suunnitelma mahdollistaisi asemakaavoituksen etenemisen vaiheittain. Tämä olisi myös kunniallinen päätös vuosien mittaiselle epävarmuuden ja epäluottamuksen kaudelle. Ratkaisu puiston säilyttämisestä ja kehittämisestä antaisi Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkelle aitoa uskottavuutta. Se myös mahdollistaisi, että kulttuuripääkaupunkivuonna Eteläpuisto olisi kokonaisuudessaan tamperelaisten ylpeydenaihe - laadukas, monipuolinen,historiaansa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta kunnioittava kaupunkilaisten yhteinen olohuone.

Selitykset sille, ettei aikaa sitten luvattua uutta suunnitelmaa ole edes aloitettu, ovat vaihdelleet. Viimeisin perustelu saatiin syksyllä 2019: poliittista konsensusta suunnitelman taakse ei muka löydy. Kaupunginhallituksen yksimielisen päätöksen jälkeen tämäkin viimeisin este on nyt poistunut.

Puistoa kehitettävä puistona
Eteläpuisto sekä De Gamlas Hemin, kulkutautisairaalan ja Klingendahlin korttelit on yleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi. Kaupunginhallitus on lausunut korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että alueesta puolet kehitetään julkisen virkistyskäytön ehdoilla. Tämä tarkoittaisi, ettei puistoalueelle voitaisi eikä olisi edes tarkoitus osoittaa merkittävästi rakentamista. Tämä ei ehkä ollut koko totuus asiassa, mutta näin on kaupunginhallitus yksimielisesti 2.5.2017 esittänyt ja KHO on tähän uskonut. Kaupunkilaisillakin on näin oikeutettu peruste tukeutua tähän lausumaan. Suurimmasta kiistakysymyksestä ei näin pitäisi enää olla epätietoisuutta: puistoa kehitetään puistona, ei tulevana rakennusmaana. Kaupunginhallituksen päätös tukee tätä näkemystä. Suunnitelmat Eteläpuistosta rakennusmaana on viimein syytä unohtaa. Lähtöruutuun ei voida palata aina uudestaan ja uudestaan.

Miten jatkossa?
Odotamme valppaina kaupungin seuraavia askelia. Luontevin ja perustelluin ratkaisu olisi rajata koko Eteläpuisto kansalliseen kaupunkipuistoon. Jos tähän ei ole kanttia, rajauksen pohjaksi tulee esittää ajantasainen, tehtyjen linjausten mukainen yleispiirteinen suunnitelma. Muita ratkaisuja on vaikea perustella. Aika on käymässä vähiin. Vuosia jatkunut vitkuttelu voi pahimmillaan kaataa koko kaupunkipuistohankkeen. Tarvitaan viimeinkin selvä linjaus luvatun uuden suunnitelman tavoitteista ja aikataulusta. Asiaa ei voi jättää roikkumaan hämärään tulevaisuuteen. Oikea kulttuurikaupunki ei toimi näin. Kulttuurikaupunkia ei voi teeskennellä - sitä joko ollaan tai sitten ei. Teot ratkaisevat.

Lupaukset on taas kerran uudistettu, lunastamisen hetket ovat käsillä. Päättäjillä on luottamuksen rakentamisen kannalta nyt ohittamaton näytön paikka.
Eteläpuiston säilyttäminen on tahdon asia.

(Useista pyynnöistä huolimatta (20.2.2020 mennessä) emme ole saaneet tietoa hankkeiden etenemisestä ja aikatauluista. Siis emme kansallisen kaupunkipuiston emmekä kuntalaisaloitteemme osalta)

Adressin luovutus kaupunginhallitukselle 25.11.2019

Stacks Image 76712

Tässä Eeva Leinon pitämä adressin luovutuspuhe

Tampereen Eteläpuisto on säilytettävä kaupunkipuistona, ja sitä on uudistettava tamperelaisille avoimena virkistysalueena.

Eteläpuisto on Tampereen vanhin puisto. Kansainvälisestikin poikkeuksellisen arvokas Näsinpuisto – Hämeenpuisto - Eteläpuisto -puistoakseli perustuu C. L. Engelin asemakaavaan vuodelta 1830 ja C. A. Edelfeltin asemakaavaan vuodelta 1866. Puiston nykymuotoinen rakentaminen alkoi v 1915. Tämä ainutlaatuinen historiallinen puistokokonaisuus kuuluu valtioneuvoston 2009 hyväksymään valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen suojeluohjelmaan.

Kaikissa selvityksissä on todettu Eteläpuiston merkitys viherverkoston keskeisenä solmupisteenä, viheralueiden helmenä ja keskustan tärkeimpänä puistona. Eteläpuisto on kantakaupunkilaisten tärkein lähiulkoilualue, joka on kaikkien väestöryhmien saavutettavissa. Eteläpuisto on myös tärkeä suoja- ja puskurivyöhyke Pyynikin luonnonsuojelualueelle, jonka kulutuskestävyys on jo nyt ylitetty.
Kaupunkiviheralueiden terveysvaikutukset on kiistattomasti osoitettu. Tampereen keskustassa asukaskohtainen viheraluemäärä on enää noin puolet valtakunnallisesta suosituksesta. Keskustaa aiotaan täydennysrakentaa 15 000 uudelle asukkaalle. Virkistysalueita siis tarvitaan lisää, ei vähemmän.

On kyse paitsi- puisto- ja terveysarvoista, vielä näitäkin enemmästä: kulttuurisesta yhteydestä maisemaan. Jos menetämme viimeisenkin tuntuman järviluontoyhteyteen, menetämme yhteytemme omaan ainutkertaiseen historiaamme ja aitoon paikallisidentiteettiimme, kaupungin syvimpiin juuriin.

Tammikuussa 2017 nähtävillä ollut Eteläpuiston asemakaavaehdotus olisi merkinnyt kaiken puuston hävittämistä, massiivisia maansiirtotöitä ja ympäristön mittakaavasta täysin poikkeavaa tehorakentamista. Hanke nostatti laajan puiston säilyttämistä puoltavan kansanliikkeen. Kesäkuussa 2017 hyväksytyssä pormestariohjelmassa luvattiinkin, että puistoalue irrotetaan vireillä olevasta asemakaavaprosessista. Sille tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö. Tätä suunnitelmaa ei ole edes aloitettu. Verukkeet sille ovat vaihtuneet aina uusiin.

Vastikään nähtävillä olleessa Tampereen kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotuksessa. Eteläpuiston arvokkaasta ylätasanteesta vain vähäinen riekale on osoitettu merkitykseltään epäselväksi muutosalueeksi. Perusteluna esitykselle on, että kaupunki haluaa säilyttää toimintavapauden tulevalle kaavoitukselle. Ratkaisu perustuu 2017 nähtävillä pidettyyn asemakaavaehdotukseen - siis suunnitelmaan, joka pormestariohjelmassa jo hylättiin.

Olemme painottaneet, että alueelle on viimein tehtävä luvattu uusi suunnitelma, joka mahdollistaa perustellun ja laajasti hyväksyttävän kaupunkipuistorajauksen. Tällä hetkellä kaikkia toimia leimaa kokonaisnäkemyksen puute ja tilapäisyyden tuntu. Uusi suunnitelma mahdollistaisi alueen kehittämisen sijaintinsa ja arvonsa mukaisin, pysyvin, kestävin ja laadukkain ratkaisuin. Näin myös avautuisi pitkään jatkunut epävarmuuden ja epäluottamuksen sävyttämä pattitilanne.

Tampere hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Kulttuurikaupunki ei tuhoa historiallista, korvaamatonta aarteistoaan. Kulttuuripääkaupunki ansaitsee olevia lähtökohtia kunnioittaen kehitetyn Eteläpuiston, joka palvelee meitä sekä mennyttä että nykyisyyttä heijastavana kaikkien kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena.

Eteläpuiston säilyttämistä vaativaan adressiin on tähän mennessä kertynyt kaikkiaan 16 102 allekirjoitusta. Luovutamme nyt adressin sen tämänhetkisessä laajuudessa. Samalla esitämme, että Eteläpuisto kokonaisuudessaan liitetään Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon. Olemme tänään jättäneet myös asiaa koskevan kuntalaisaloitteen. Toivomme sen saavan ripeän ja asianmukaisen käsittelyn.
Uskomme, että näinkin laaja, vankka ja perusteltu kansalaismielipide tulee aidosti kuulluksi ja huomioon otetuksi. Tämän olemme velkaa sekä menneille että tuleville sukupolville.

Kuntalaisaloite Tampereen Eteläpuiston säilyttämiseksi

Eläköön Eteläpuisto ry esittää kuntalain 23 §:n mukaisena kuntalaisaloitteena, että Tampereen Eteläpuisto on säilytettävä kaupunkipuistona, ja sitä on uudistettava tamperelaisille avoimena virkistysalueena.

Tämän turvaamiseksi esitämme, että:
1. Tampereen kaupunki toteuttaa viimein 2.6.2017 allekirjoitetussa pormestariohjelmassa annetun lupauksen ja sopimuksen, jonka mukaan aiemmin nähtävillä pidetyn asemakaavaehdotuksen ratkaisusta Eteläpuiston osalta luovutaan ja puiston alueelle tehdään uusi suunnitelma, jossa säilytetään nykyinen rantaviiva, kevennetään rakentamista ja säilytetään puistomainen virkistyskäyttö.

2. Eteläpuisto liitetään kokonaisuudessaan vireillä olevan Tampereen kansallisen kaupunkipuiston aluerajaukseen.

Eläköön Eteläpuisto ry luovuttaa 25.11.2019 samaa asiaa koskevan kansalaisadressin, jossa on tällä hetkellä 16 102 allekirjoitusta. Adressin teksti on liitteenä. Allekirjoittajista pääosa on tamperelaisia. Esitämme, että adressin allekirjoitukset otetaan huomioon ja todetaan, että kun yli 2 % kunnan asukkaista on esityksen takana, aloite on kuntalain 23 § 2 momentin mukaan otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Yhdistyksemme odottaa ilmoitusta siitä, onko aloite saanut esitetyn statuksen.


Asian pikaista käsittelyä edellyttää myös se, että Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemus on syytä saada ympäristöministeriön käsittelyyn joutuisasti, jottei hankeen eteneminen vaarantuisi.
Syyskuussa 2019 nähtävillä pidetty kansallisen kaupunkipuiston rajausehdotus ei turvaa Eteläpuiston arvokkaan historiallisen ylätasanteen arvojen säilyttämistä ja kehittämistä, mikä on koko kaupunkipuistoideologian keskeisin tarkoitus. Rajausehdotus ei ota lainkaan huomioon pormestariohjelman linjauksia eikä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan maakuntamuseon puiston säilyttämistä edellyttäviä kannanottoja. Sen sijaan rajausehdotus myötäilee tarkoin pormestariohjelmassa jo hylätyksi tulleen asemakaavaehdotuksen ratkaisua, ja sen perusteeksi onkin esitetty kaupungin toimintavapauden säilyttäminen tulevassa kaavoituksessa.

Eteläpuisto on yksi Tampereen vanhimmista puistoista. Sen rakentaminen on aloitettu vuonna 2015. Se on Hämeenpuiston pääte Pyhäjärven rannassa, ja se yhdistää Tammer-kosken ja Nalkalanrannan kävelyreitit sekä Pyynikin harjun. Eteläpuisto on keskustan viherverkoston keskeinen solmupiste, ”viheralueiden helmi”. Mahdollisuudet kehittää
Eteläpuistosta laadukas kaupunkipuisto ovat Suomen oloissa poikkeuksellisen hyvät. Kun Tampereen keskustaa täydennysrakennetaan, kasvaa puistoalueiden merkitys entisestään.

Eteläpuiston muuttamisesta tiiviiksi asuinalueeksi on luovuttava. Laajaa kaupunkipuistoa ei korvaa se rantareitti, jota suunnitelmissa on ehdotettu paikkaamaan koko nykyisen puiston hävittämistä. Samalla on huolehdittava, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Hämeenpuiston eteläpään ilme säilyy. Tampereen valtatien suunniteltu uusi linjaus, koko olevan puuston hävittäminen, massiiviset maansiirtotyöt ja ympäristöstä poikkeava ylitehokas rakentaminen eivät ole hyväksyttäviä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kultturiympäristön suojeluohjelmaan kuuluvalla alueella.

Keskustan strategisen yleiskaavan kaavamääräys edellyttää, että alueen maankäytön rat-kaisujen pohjana tulee olla yleispiirteinen kokonaistarkastelu. Jo hylätty kaavasuunnitelma ei tällaiseksi käy. Eteläpuiston ja lähialueen kokonaisuutta tarkasteleva yleispiirteinen suunnitelma mahdollistaa asemakaavoituksen etenemisen vaiheittain. Se mahdollistaa tutkitun, harkitun ja laajasti hyväksyttävissä olevan rajauksen kansalliselle kaupunkipuistolle. Se mahdollistaa Eteläpuiston kehittämisen vahvan kokonaisnäkemyksen pohjalta kestävin, laadukkain, alueen sijainnin ja arvon mukaisin ratkaisuin. Se ratkaisee vuosia kestäneen epävarmuuden ja epäluottamuksen leimaaman pattitilanteen. Se antaa uskottavuutta Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeelle. Se mahdollistaa, että Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 voi ylpeänä esitellä kansainväliset mitat täyttävän, kansakunnan ja kaupungin omaa historiaa ja identiteettiä kunnioittavan monipuolisen ja kaikkia tamperelaisia palvelevan Eteläpuiston.
Vetoamme Tampereen kaupungin päättäjiin ja suunnittelijoihin, että he ymmärtävät Eteläpuiston merkityksen tamperelaisille vapaana puistoalueena, ja että he päätyvät säilyttämään Eteläpuiston kaupunkipuistona.


Tampereella 25.11.2019
Eläköön Eteläpuisto ry

Seuraa Eteläpuiston kuulumisia myös:
Blogi:  https://etelapuisto.wordpress.com
Facebook:  
https://www.facebook.com/etelapuisto/.
Instagram:  https://www.instagram.com/etelapuisto/

Stacks Image 76708

Adressissamme jo yli 14 500 nimeä. Kiitos kaikille.

Stacks Image 76689

Suuri puhallus valmisteilla?
Eteläpuistosta vain rippeet kansalliseen kaupunkipuistoon?

Kaupunginhallitus käsitteli 15.4.2019 Tampereen kansallinen kaupunkipuisto -hanketta.
Esittelyaineisto oli ”harkinnan perusteella” salattu esityslistalta. Perusteita salaamiselle ei ole esitetty.
Epäiltävissä oli, ettei kiusallista aineistoa haluttu julkistaa juuri ennen vaaleja.

Epäily vahvistui, kun aineisto vaalien jälkeen julkistettiin pöytäkirjan liitteenä.
Eteläpuiston kohdalla rajaus muistuttaa hämmentävän tarkoin jo taannoin hylätyn asemakaavan
hahmotelmaa. Historiallisesti arvokkaasta ylätasanteesta kaupunkipuiston rajausehdotukseen kuuluu
vain Hämeenpuiston levyinen kaistale, noin neljäsosa ylätasanteesta. Kesäkuussa 2017 hyväksytyn
pormestariohjelman lupauksesta puistomaisen virkistyskäytön säilyttämisestä Eteläpuistossa
ei näy jälkeäkään. Keskeinen osa arvokkaimmasta puistoalueesta kuuluu valtakunnallisesti
merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajauksen piiriin. Tästäkin vain puolet on tarkoitus
ottaa kansalliseen kaupunkipuistoon. Asian harkittu salaaminen vaalipäivän alla loukkaa hyvän
hallinnon periaatteita. Luottamus päättäjien antamiin lupauksiin mitataan teoilla.
Teot eivät nyt luottamusta rakenna.

Kohta kahden vuoden ajan olemme muistutelleet, että pormestariohjelmassa luvattu uusi suunnitelma
on välttämätön, siksikin, että kansallisen kaupunkipuiston rajaus voitaisiin tehdä harkitusti.
Kaupunkipuisto voidaan lain mukaan perustaa alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden,
luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten,
sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi.
Riekale yli satavuotiasta puistoa ei näitä arvoja säilytä.

Luvatun uuden suunnitelman tekoa ei ole edes aloitettu, ja aina uusia verukkeita löytyy.
Päättäjien piirissä on myös levinnyt käsitys, että korkeimman hallinto-oikeuden hyväksyttyä
kaupungin yleiskaavavalituksen kaupungilla olisi nyt halutessaan vapaat kädet Eteläpuistossa
”käyttää täysimääräisesti kerrosneliöt ja rakentaa alueen täyteen.” Näin ei todellakaan ole. KHO:n
ratkaisu koski tammikuussa 2016 hyväksyttyä keskustan yleiskaavaa. Siinä Eteläpuisto on
osoitettu ympäripyöreästi keskustatoimintojen ja virkistyksen sekoittuneeksi alueeksi. Yleiskaavassa ei
osoiteta kerrosaloja, kerroslukuja, ja muita yksityiskohtaisia ratkaisuja, vaan ne ratkaistaan asemakaavassa.
KHO totesi päätöksessään nimenomaisesti, ettei samaan aikaan vireillä ollutta asemakaavaa arvioida tässä
yhteydessä lainkaan. Eteläpuiston kulttuurihistoriallisten arvojen hävittämistä tarkoittaneella
asemakaavaluonnoksella ei siis ole KHO:n siunausta.

Korkein hallinto-oikeus ei myöskään kumonnut voimassa olevaa pormestariohjelmaa. Ratkaisu ei siis
anna kaupungille oikeudellisesti eikä moraalisesti vapaita käsiä "halutessaan rakentaa alue täyteen".
Toinen asia on, jos päättäjät taipuvat virkakunnan myötävaikutuksella rikkomaan annetut lupaukset.

Joko nyt luottamus lopullisesti punnitaan?

Stacks Image 76692

Mukavia huhtikuisia 2019 kevätkiireitä Eteläpuistossa!

Stacks Image 76685

Laskiaissunnuntai Eteläpuistossa vietettiin keväisessä auringonpaisteessa
Sunnuntaina 3.3. vietimme Eteläpuistossa mukavan ulkoilupäivän.
Paikalle saapui noin parisataa ulkoilijaa, kuka pulkkamäkeen ja kuka hernesopalle.

Tapahtuman järjestäjät kiittävät kaikkia paikalle saapuneita.

Tampere Petanque TPQ, Lions Club Tampere/Kaakinmaa, K- market Pyynikinkulma ja Eläköön Eteläpuisto ry

Adressi on luovutettu pormestari Lauri Lylylle

Stacks Image 76649

Valitus pirkanmaan maakuntakaavasta on tehty.

Stacks Image 76636

HALLINTO-OIKEUS KUMOSI TAMPEREEN KESKUSTAN
YLEISKAAVAN ETELÄPUISTON OSALTA

Stacks Image 76612
Stacks Image 76587

Aina ajantasalla oleva blogimme: https://etelapuisto.wordpress.com

Stacks Image 76579
Eteläpuistosta on olemassa myös arkkitehti Juha Leiviskän luonnossuunnitelma.
Stacks Image 76506

KYNTTILÄKULKUE

Eteläpuiston säilyttämisen puolesta järjestettiin kynttiläkulkue 4.12.2016

Lue lisää tapahtuman kulusta ja
katso mm. taiteilija MIkko Alatalon Eteläpuistolaulun sanat tästä linkistä!



Stacks Image 76458
Stacks Image 76481

ELÄKÖÖN ETELÄPUISTO RY OLI MUKANA AAMULEHDEN MYYJÄISTAPAHTUMASSA
TAMPERE TALOSSA LAUANTAINA 10.12.2016

Yhdistyksemme ”naisjaosto” oli loihtinut hienoa luonnonläheistä tavaraa myyjäispöytäämme.
Kauniiden ja maukkaiden myytävien kauppaamisen

ohella keskusteltiin vilkkaasti Eteläpuiston tilanteesta paikallaolijoiden kanssa. Kaikki olivat puiston säästämisen kannalla.
Lämmin kiitos asiakkaillemme ja asiastamme kiinnostuneille!

Stacks Image 76476
Stacks Image 76453

ETELÄPUISTO KESKUSTELUTILAISUUS 5.10.2016
Työväenmuseo Werstaan auditoriossa veti salin täyteen!
Kiitos kaikille mukana olijoille.

Lue Aamulehden kirjoitus 24.5.2016 Uutiset // A7:

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tampere-saa-oppineilta-kritiikkia-etelapuisto-hankkeesta-viranomaisilla-on-ylimielisyytta/

Avoin keskustelutilaisuus teemalla KAUPUNKILAISTEN OIKEUS PUISTOIHIN PIDETTIIN 23.5.2016

Stacks Image 74739
Stacks Image 76450

Yhdistyksen kannanotto kaupungille Eteläpuiston kaavaluonnoksista A ja B. [21.4.2016]

tammikuu 2015
Klikkaa tästä ja lataa mielipiteemme kaavaehdotuksista
(x) Downloads
http://www.etelapuisto.fi/
Klikkaa tästä ladataksesi liitteen.
(x) Downloads
http://www.etelapuisto.fi/
Aamulehden uutinen ”Eteläpuistolle haetaan ideaa historiasta” (AL 22.3.) sisältää kannanottoja, jotka kaipaavat tarkennusta. LINKKI JUTTUUN
Kansainvälisen ideakilpailun ”sitovana” mitoitustavoitteena oli 1 300 - 1 800 asukasta. Jaetulle ykkössijalle valittiin ehdotus Seelake, jonka kilpailuohjelman selvästi ylittävä mitoitus oli 2 255 asukasta. Palkintolautakunta esitti asuinkerrosalan vähentämistä jatkosuunnittelussa. Tovatt-arkkitehtien seuraavan version mitoitus kuitenkin kasvoi 2 900 asukkaaseen.

Nyt jatkoon hyväksyttyjen vaihtoehtojen mitoitus on tästä hieman laskenut; vaihtoehto A 2 500 asukasta ja vaihtoehto B 2 300 asukasta. Molemmat kuitenkin ylittävät vielä alkuperäisen Seelake-ratkaisun mitoituksen.

Ei siis pidä paikkaansa, että kerrosalat ovat pienentyneet suunnittelukilpailun lähtökohdista. Molemmat ylittävät voittaneen Seelake-ehdotuksen mitoituksen, ja suunnittelun lähtökohtana olleen kilpailuohjelman maksimimitoituksen vieläpä erittäin reippaasti. Lähtökohtaan nähden asuinkerrosalaa ei ole vähennetty vaan lisätty.
Ei myöskään pidä paikkaansa ja on loogisesti mahdotonta, että vaihtoehto B sijoittuisi kilpailun perusteella valitun Seelake-vaihtoehdon ja erikseen selvitetyn Puisto-vaihtoehdon puoleen väliin.

Kyseenalainen on myös otsikon väite, että suunnitelmille haetaan idea historiasta. Jos tämä edellyttää käytännössä koko nykyisen, valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokitellun puiston hävittämistä ja uuden nykyaikaisen muotopuutarhan rakentamista sijalle, ajatus ei kovin uskottavasti perustu historiallisiin lähtökohtiin.

Tosiasia on, että molemmat nyt esillä olevat vaihtoehdot merkitsevät käytännössä kaiken olevan puuston hävittämistä Eteläpuistosta. Tämä ei käy ilmi uusilla puilla koristelluista suunnitelmakartoista eikä sitä ole haluttu kertoa. Paremmin nykyisiä arvoja kunnioittavaa vaihtoehtoa ei suunnittelun aikana ole sallittu edes vakavasti tutkia.

Otto Siippainen
arkkitehti

VALITUS TAMPEREEN KESKUSTAN STRATEGISESTA OSAYLEISKAAVASTA

Mielenkiintoinen artikkeli tiivistämisrakentamista ja sen ekologisuuden kyseenalaisuudesta.

Stacks Image 551

ETELÄPUISTO ON SÄILYTETTÄVÄ

Stacks Image 331
Stacks Image 189
Stacks Image 197
Eteläpuisto on yksi Tampereen vanhimmista puistoista. Se yhdistää Tammerkosken ja Nalkalan rantojen kävelyreitit sekä Pyynikinharjun. Kun Tampereen keskustaa täydennysrakennetaan, Eteläpuiston luonne tulee säilyttää, ja uudet rakennukset tulee sijoittaa nykyisen ruutukaavan sisälle.

Tällä hetkellä Eteläpuistoa ollaan kaavoittamassa tehokkaan Seelake-suunnitelman mukaisesti (180 000 kem). Kaavassa jätettäisiin rantaan kapea rantareitti, mutta muu puistoalue rakennettaisiin täyteen kerrostaloja.


Stacks Image 171
Stacks Image 184
Stacks Image 510
Seelake-suunnitelman 5-10 -kerroksiset rakennukset Eteläpuistossa ja 17-kerroksinen tornitalo Hämeenpuiston päässä eivät sovellu tälle paikalle. Näin totesi suunnittelukilpailun tuomaristokin: ”Ratkaisusta puuttuu verkostollinen viheryhteys Pyynikin ja Hämeenpuiston väliltä. Rannan raskas rakentaminen ja korkeat rakennukset heikentävät ranta-alueen viihtyisyyttä ja peittävät järvelle avautuvia näkymiä”.
Stacks Image 313
Seelakessa ehdotetaan uutta liikennejärjestelyä Hämeenpuiston eteläpäähän. Arvostelupöytäkirjan mukaan ”Tampereen valtatien linjan kääntäminen on uusi, oivaltava ja mielenkiintoinen ratkaisu. (…) Ratkaisu muuttaa merkittävästi Hämeenpuiston eteläpäätä, mutta luo aivan uudenlaisen kävelyalueen Hämeenpuiston eteläpäähän” (s. 34). Tuomaristo jättää mainitsematta, että läntinen ajokaista siirrettäisiin itäisen ajokaistan viereen Pyhäjärvenkadun kulmauksessa, Klingendahlin tehtaan edustalla. Ratkaisu tuhoaisi Hämeenpuiston 1830-luvulta säilyneen puistoakselin ja sen eteläisen päätteen, sekä toisi ajoneuvoliikenteen puiston keskelle.
Stacks Image 540
Eteläpuiston ja sen lähialueiden täydennysrakentaminen voidaan tehdä myös toisin. Esimerkiksi Maisemasuunnittelu Hemgårdin suunnitelmaan sisältyy uutta rakentamista kulkutautisairaalan ja sen viereisille tonteille sekä Nalkalanrantaan (90 000 kem), ja samalla Eteläpuiston varsinainen puisto- ja viheralue säilytetään.

Eteläpuiston viheralueesta tulee kehittää viihtyisä ja toiminnallinen kaupunkipuisto. Samalla säilytetään laaja vihervyöhyke ja kävelyreitistö Tammerkosken ja Nalkalan rannoilta Eteläpuiston kautta Pyynikille. Pro Eteläpuisto –liike ei vastusta täydennysrakentamista, mutta edellyttää, että Eteläpuiston aluetta suunnitellaan sen maisemallisia arvoja kunnioittaen ja Hämeenpuiston historiallista arvoa vaalien.
Stacks Image 323
Stacks Image 219
Stacks Image 919
Stacks Image 889
Stacks Image 904
Stacks Image 562
Eteläpuistosta voidaan luoda kaikille avoin
kaupunkipuisto, Hemgårdin suunnitelman
osoittamalla tavalla.
Stacks Image 574
Stacks Image 894
Maisemasuunnittelu Hemgårdin vaihtoehdossa Hämeenpuiston eteläpää säilyttää alkuperäisen ilmeensä. Historiallinen muotopuutarha on mahdollista entistää ja se toimii Hämeenpuiston päätteenä. Samalla puistomainen kävely- ja pyöräily-yhteys Hämeenpuistosta Eteläpuiston kautta Pyynikille säilyy. Hämeenpuiston ajoratojen ja Tampereen valtatien linjaus pysyvät entisellään, kadunylitystä Hämeenpuiston päässä selkeyttäen.
Stacks Image 175
Tamperelaisilla on hienot kävelyreitit Tammerkosken rantojen, Laukontorin ja Nalkalanrannan kautta Eteläpuistoon ja Pyynikille, ja toisaalta Hatanpään suuntaan. Tämä reitistö liittää teollisen historian, Hämeenpuiston kulttuuriympäristön ja kaupunkiluonnon ainutlaatuiseksi kokonaisuudeksi. Tällainen ympäristö on jo nyt olemassa, se tulee säilyttää, ja sitä tulee entisestään kehittää.
Stacks Image 909